Metsässä käynnit on olleet harvassa menneinä vuosina
ja aina tuntuu olevan jotain muka tärkeämpää tekemistä.
Tänä viikonloppuna asiaan tuli korjaus
parinkin päivän verran.
Sieniä ei löytynyt,
mutta ihanaa tunnelmaa
ja helppoa oloa senkin edestä.
Metsä kun ei pyydä tai vaadi mitään,
ei ihmettele meikitöntä
ja viimeistelemätöntä olemusta
tai ihmettele,
miksi olen sellainen kuin olen.
Metsässä ei tarvitse mitata aikaa,
kaloreita taikka sykkeitä.
On vain hiljaisuutta
ja ympärillä oleva huikean kaunis luonto.
Joskus käynti ihmisivilinässä
vaikkapa kahvilla on kyllä mukavaa sekin,
mutta toisinaan irtiotto kaupungin vaateista tekee hyvää.
Kivellä tai kannolla istuen kaakao ja leivätkin maistuvat
aivan erityisen herkullisilta.
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!
