KOTONA TAAS

Tiuku oli muutaman päivän hoidossa
ja kotiin palaaminen ei tainnut ihan napata.

Yleensä aina iloisesti touhuava kaveri
meni suoraan omaan sänkyynsä murjottamaan.
Sieltä se siirtyi sitten sohvalle katse seinään käännettynä,
kun en riittävästi huomioinut sen harmistumista.

Aivan varma en ole,
johtuuko mielenosoitus siitä,
että hän on joutunut palaamaan taas kotiin,
vai siitä että olin jättänyt hänet hoitoon.

Ulosko?! 

Reipas retki läheiselle pellolle sai myrtyneen tyypin 

taas juoksemaan iloisena

ja takaisin tultua touhuaminen jatkui entiseen tyyliin.

Ihanaa että Tiuku on taas kotona!