Vuodenajasta toiseen siirtyminen tuo mukanaan aina jotain uutta.
Innostumista taas jostain aivan uudesta asiasta
ja tekemisestä.
Vaikka jokin päättyy,
uuden ajan alku on jotenkin toiveikasta,
uteliaisuutta siitä mitä tällä kertaa on tulossa.
Kesän päättyminen on silti aina aika haikeaa.
Alkaa olla aika myöntää,
että tämän kesän auringossa loikoilut on loikoiltu.
Menneen viikon viileät aamut herättivät
auton ikkunoita skrapatessa
karuun todellisuuteen siitä,
että syksy ja talvi todellakin tulevat taas.
Selailin kuitenkin vielä vanhoja kuvia kesästä.
Sieltä se tulee taas vuoden kuluttua,
ihana kesä.
Sitä ennen nautitaan toisenlaisesta tunnelmasta.
Pakkasen nipistelystä
ja kynttilöiden valosta.
Upeita kuvia!
VastaaPoistaKiitos :-) Muistot korvaa laadun.
VastaaPoistaIhana ottaa vastaan uutta, vanhasta on jäljellä hetkkittäinen haikeus.