Huomasin sunnuntaiaamuna vilkuilevani
niin ahkerasti ikkunasta näkyvää ihanaa säätä,
että en lopulta voinut vastustaa kiusausta.
Hetkeksi piut paut rempalle
ja ulos.
Kiertelin kelloon katsomatta teitä ja polkuja.
Ihastelin upeita värejä
ja maisemia.
Istuskelin läheisen lammen rannalla olevalla penkillä
ja annoin ajatusten lentää.
Punaisia ja keltaisia lehtiä,
vähän kerrallaan paljaana olevia oksia,
auringon valossa heijastelevaa kosteutta.
Ihania näkymiä joka puolella.
Jopa tiet täynnä vaahteranlehtiä
näyttävät nyt kauniilta.
Ihmeellinen vaikutus ihan vain luonnolla
ja auringolla.
Hymy huulilla
ja posket punaisina on hyvä jatkaa tulevaan viikkoon.
Hyvää alkavaa viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti