PARAKKIELÄMÄ

Viimeinkin on näköpiirissä taukoa parakkielämään.

Remontti alkaa olla siinä vaiheessa,

että pian saan huokaista hetkeksi.

Elämäni ensimmäinen remontti itsekseni alkaa olla välivaiheessa

ja kaikki ei ole todellakaan mennyt niin kuin Strömsössä.

Monenlaista mutkaa

ja yllätystä on tähänkin matkaan mahtunut.

Viimeisen neljän viikon aikana ei itse ole tarvinnut tarttua työkaluihin,

mutta ei remontin tekeminen näinkään mitään lekottelua ole.

Pitkä rupeama kesästa asti alkaa olla tältä erää kuitenkin ohi.

Pientä maalaamista 

ja muutakin hienosäätämistä on tietysti vielä minullekin jäänyt

mutta suurimmat hommat alkavat kuitenkin

olla viimeinkin tehtynä.

Pahinta tässä vaiheessa on se,

että nyt tietenkin tekee mieli pistää kaikki huonekalut vaihtoon.. 

Paljon pitää hankkia muutenkin,

mutta vanhat olemassa olevat näyttävät nyt

tietysti täysin epäsopivilta.

Tauko tekemiseen tulee ihan varmasti tarpeeseen.

Välillä väsymys on napannut otteeseensa niin,

että kyynelten vuodattamiseltakaan ei ole vältytty.

Eihän vetistely mitään auta,

mutta välillä sitä vain ei jaksa muuta.

Vuoden kallistuessa lopuilleen olen uskaltautunut jo vähän

katsomaan taaksepäin menneisiin kuukausiin

ja pakko todeta,

että paljon on tähän vuoteen mahtunut.

Sopeutumiskykyä ja suklaata on tarvittu.

Paljon.

Nyt ei vähään aikaan yhtään

"ihan loistavaa ideaa".

Loppuvuosi vähän maltillisempaa menoa, kiitos.