perjantai 27. joulukuuta 2013

JOULUN MUISTOT

Joulu alkaa olla ohi
ja arjen kiireet hiipivät jo vähän kerrallaan mieleen.

Muistoja tästäkin joulusta jää.
Toisenlaisia entisiin verrattuna,
mutta muistoja todellakin.



Traditiot lensivät suurelta osin romukoppaan,
mutta kuusi kuitenkin oli niin kuin ennenkin
ja muutama tuttu tonttu
parin uudemman enkelin seurana.

Nyt vuorossa on vielä vuoden vaihtaminen uudeksi.
Mitähän sillä mahtaa olla tarjottavanaan..


tiistai 24. joulukuuta 2013

VARASLÄHTÖ JOULUUN

Tästä joulusta tulee toisenlainen.
Molemmat lapset ovat matkoilla
ja ensimmäistä kertaa poissa kotoa jouluna.
Yhteistä joulua vietettiin siksi jo hyvissä ajoin etukäteen.

Jouluruokia syötiin viikko sitten ennen kuin toinen starttasi reissulleen.
Ennen toisenkin pojan lähtöä
haimme vielä kuusen
ja se sai saman tien myös koristeet.

Jouluina ennen tätä
 kuusi koristeltiin aaton aattona
ja iltaa vietettiin sitten  isolla joukolla nauttien siitä,
että kaikki on paikoillaan
ja tunnelma niin jouluinen.
Kaikki meni traditioiden mukaan
ja vuosi vuodelta suurin piirtein samalla tavalla.






Nyt on kuitenkin oikean joulun aika.

Hyvää ja rauhallista Joulua!




perjantai 20. joulukuuta 2013

VALOA LISÄÄ

Valoa piti saada,
nyt heti.

Löytyihän sitä helpotusta lopulta
ja jälleen kerran jo niin tutuksi tulleesta paikasta.

Kyllästyin ikusisuusprojektilta tuntuvaan hakemiseen
ja suuntasin jälleen Ikeaan,
josta ostin Åstorp-lampunjalan.
Siihen pariksi Jära-varjostin
ja valonpuute on vähäksi aikaa helpotettu.







Näillä mennään vähän aikaa.

Pikku hiljaa joulu alkaa hiipiä lähemmäksi tonttu kerrallaan.
Huomenna on vuorossa kuusen hankinta :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

AMARYLLIS ANKEUTEEN

Käsillä on vuoden pimeimmät päivät.
Mieliala alkaa olla koetuksella valon puutteessa
ja pitkän syksyn pakertamisen jäljiltä.

Pieniä piristyksen aiheita on haettava vähän väkisin.
Vaihtoehtoja onneksi on.





Tämän päivän piristyksenä toimii amaryllis.
Maljakossa siinä on vähän toisenlainen fiilis
ja värikin on sopivasti vielä tässä vaiheessa vähän vähemmän joulun punainen.

Toimii.





sunnuntai 8. joulukuuta 2013

JÄÄKUKKIA

Itsenäisyyspäivä on vietetty 
ja joulukuu etenee vauhdilla.

Vähän pidemmän vapaan aikana ennätin
onneksi saamaan järjestelyäkin askeleen verran
eteenpäin.

Tavarat löytävät vähän kerrallaan paikkansa,
mutta niin paljon järjestely vie aikaa,
että maaliin on vielä matkaa.

Sisustaminen etenee vähän kerrallaan
ja olo alkaa pikku hiljaa viimeinkin olla kotoisa.
Ruokapöytä saa pian kaverikseen uudet tuolit
ja yksi pieni pöytäkin on kotiutunut 
nojatuolin viereen.
Näistä uusista hankinnoista vähän myöhemmin.




Välillä piti ihailla 
kauniita lumen 
ja jään piirtämiä kasveja.

Pari täyttä työviikkoa vielä
ja on aika hellittää arkisista touhuista hetkeksi.

Hyvää alkavaa viikkoa!


torstai 5. joulukuuta 2013

YHTÄ JUHLAA

Vuoden vilkkaimpaan juhla-aikaan
käy aikamoinen vipinä.
Juhlakoltun saa vetää päälle useampaankin otteeseen,
jos niin haluaa
ja jaksaa.

Välillä tuntuu,
että kaikki mahdolliset juhlan aiheet kerääntyvät tähän
samaan vuoden aikaan.

Omassa lähipiirissä syntymäpäiviäkin kertyy
juuri tähän vuoden aikaan oikein ryppäässä.
Ja osa on päättänyt juhlia vasta nyt jo aikaisemmin
syksyllä olleita päiviään.

Hyvät juhlat kivassa seurassa ovat ilman muuta piristävä lisä
pimeään syksyyn.



Tänä vuonna oma itsenäisyyspäiväni taittuu kuitenkin juhlien vähän pienemmällä 
määrällä ihmisiä :)

Cin, cin
ja hyvää itsenäisyyspäivää!








sunnuntai 1. joulukuuta 2013

KAHVIN UUSI AIKA

Vedenkeitin on ollut paras kaverini jo vuosia
ja kahvikupillisen olen keittänyt murukahvista.
En siis voi sanoa parhaalla tahdollankikaan
lukeutuvani kahvihifistelijöihin.

Uusi keittiöni innoitti kokeilemaan
kahvinkeitonkin tiimoilta jotakin uutta
ja pöydällä on nyt uusi keitin.

Keittimien merkit sivuutin tyylilleni uskollisesti
luottaen vain siihen,
mikä miellyttää omaa silmääni :)



Murukahvia vuosia juoneena en jaksa uskoa
huomaavani suurtakaan eroa onko kahvi keitetty
masterilla tai vähemmän masterilla.
Riittää että se on suodatettua.

Hienompia kahvikoneitakin on aikaisemmassa elämässä kokeiltu
ja tiedän etten kovinkaan montaa kertaa jaksa
sellaiseen operaatioon ryhtyä.
Erikoiskahvia halutessani luotan Aleksanterinkadun La Torrefazzioneen
tai johonkin muuhun ihanaan kahvilaan.

Se millaista kahvia tulisin uudella koneellani keittämään olikin vähän vaikeampi juttu.
Pyörin kahviosastolla valtavan valikoiman edessä hyvän tovin
ja päädyin ystäväni sanojen kaikuessa korvissani valitsemaan
mahdollisimman tummapaahtoista kahvia.

Sunnuntaina sitten viimein aloitin aamun kupillisella
uuden keittimen kahvia.
Uunista tuore croisantti ja kupillinen tummaa kahvia..
kyllä oli hyvää!

Tästä se lähtee,
kahvin juomisen harjoittelu.

lauantai 30. marraskuuta 2013

SOHVAPROJEKTI

Sisustaminen jatkuu
ja vuorossa oli sohvaprojekti.

Vanha sohva oli niin surullisen pienen näköinen
isommassa olohuoneessa,
että muutoksia oli pakko tehdä.

Mietin kyllä pelkkien nojatuolien hankkimista
vanhan sohvan kaveriksi,
mutta en onnistunut pelastamaan tilannetta niin helposti
ja päädyin vaihtamaan sohvan
vähän isompaan
ja samalla se sai seuraksi saman sarjan
yksittäisiä paloja nojatuoleiksi.

Sohva on Ikean mallistosta
ja sen yksinkertaisen
suoraviivainen tyyli ratkaisi valinnan.






Vaalea värikään ei lopulta pelottanut
kun kaikki pääliset ovat irrotettavissa
ja pestävissä,
tai vaikka kokonaan vaihdettavissa.

Toistaiseksi sohva on ilman käsinojia
ja nyt tuntuu siltä,
että se jääkin ilman niitä.

Luultavasti muutama pyöräytys vaaditaan vielä
ennen kuin mieluinen järjestys löytyy.

Olohuoneen sisustaminen on siis nytkähtänyt sohvan verran eteenpäin.



keskiviikko 27. marraskuuta 2013

JOULUN SUUNNITELMIA

Tänä vuonna joulu ei aiheuta paineita
tai kiireitä.
Itse asiassa juhlasta näyttäisi tulevan tällä kertaa 
oikeasti rauhallinen ja kiireetön.

Molemmat lapset ovat joulun matkoilla,
joten lahjahankinnat jäävät tänä vuonna kauppaan
ja kauppojen tungoksen sijaan voin nauttia jouluisesta
tunnelmasta vaikka glögillä istuskellen.

Ruoka- ja leipomismaratonikin saa tänä vuonna jäädä.
Joitain tuttuja herkkuja teen tänäkin vuonna,
mutta nyt riittää kun tekemisestä saa tutun tunnelman
ja tuoksun.
 
Sisustaminen on remontin jäljiltä toistaiseksi niin kesken,
että koristeet jäävät nyt suurelta osin odottamaan seuraavaa joulua.
Tunnelman takaavat kynttilät, kukat, musiikki
ja pari tuttua tonttua.
Piparkakkutalo ja joulumaan tontut
saavat nukkua tämän joulun talviunta.

Ainoa asia josta en halua luopua tänäkään jouluna on joulukuusi.
Kuusen ihana tuoksu
ja siinä olevat muutamat tutut koristeet kynttilöineen on jotain,
mitä ilman joulu ei ole joulu
on se miten erilainen muuten tahansa.
 



Tällä hetkellä ajatus erilaisesta joulusta
ihan oikeasti rauhoittumalla
ja lepäämällä ilman suorituspaineita
  tuntuu oikein hyvältä.

Nähtäväksi silti jää
kuinka hyvin onnistun suunnitelmassani viettää joulua
karsitummin koristein, laittamisin
ja ihmisin.
Aikaahan vielä on
ja houkutuksia riittää..




maanantai 25. marraskuuta 2013

JÄÄPRINSESSOJA

Espoon Barona arenalla oli viikonloppuna
muodostelmaluistelun kisat
ja kävin katsomassa kummityttöni taiteilua jäällä.
 
Kotona odottavat tekemättömät asiat pyörivät kyllä mielessä
ja mietin jo jättäväni kisojen katsomisen väliin,
mutta päätin kuitenkin mennä.
Myönnän autuaan onnellisena,
että tekemättömät työt unohtuivat kyllä hetkeksi aika tehokkaasti.

Jälleen kerran totesin, 
miten paljon sitä menettää
miettiessään aina vain loputonta listaa tekemättömistä asioista
ja jättää siksi väliin jotain ainutkertaista.
Juuri tällaiset kokemuksethan on niitä,
joista saa muistoja
kunhan välillä hellittää edes hetkeksi.
 
Kaikilla luistelijoilla oli takana pitkä päivä valmisteluineen
ja harjoituksineen,
mutta tekemisen ilo paistoi siitä huolimatta kaikkien kasvoilta
ja kaikki näyttivät aidosti nauttivan myös ennen
ja jälkeen suorituksen.
Kannustushuudot kaikuivat katsomosta myös
kilpakumppaneiden joukkueille
ja siitä voisi kyllä moni muu tapahtuma ottaa mallia.


    

Laji on todella kaunista katseltavaa 
ja mikä parasta,
se sopii oikein hienosti myös aikuisille harrastajille.
Ihan helppoa homma ei ole,
mutta varmasti aivan huippu kivaa.
 
Kiitos kaikille esiintyjille hienosta tapahtumasta
ja tietenkin erityisesti ihanalle kummitytölleni!



lauantai 23. marraskuuta 2013

HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ

En oikein usko uuden vuoden lupauksiin
ja vaikka niitä on kiva juhlahumussa tehdä,
niin toistaiseksi olen vain heikoin tuloksin onnistunut niissä pysymään.

Terveempien elämäntapojen noudattaminen
on tähän asti tullut ja mennyt,
mutta kovin pysyviksi tavat eivät ole onnistuneet toistaiseksi jäämään.

Lupasin itselleni keskittyä aiheeseen taas
remontin tauottua toistaiseksi
ja halu palata parempaan kuntoon on kova.

Ruokailutottumuksia olen alkanut palauttaa
taas kevyempiin ja ennen kaikkea itse tehtyihin ruokiin.
Itsekseni touhuillessa en voi keksiä enää minkäänlaisia tekosyitäkään,
miksi en ennättäisi laittaa ruokaa tuoreista raaka-aineista alusta loppuun itse.


Liikkumistakin olen jälleen alkanut lisätä vähän kerrallaan entisen kaltaiseen treenaamiseen pääsemiseksi
ja olo on kyllä niin mielettömän hyvä kunnon pyöräilytunnin
tai lenkin jälkeen.
Ja kaverin kanssa yhdessä treenaamisesta fiilis sen kuin paranee.
Mikähän siinä on,
että sitä unohtaa niin helposti,
kuinka hyvä olo liikkumisesta tuleekaan?

Tähän vuoden aikaan melkein kaikki keinot pimeydestä selviämiseksi on sallittuja.
Hyvä ruoka ja oman maun mukainen liikkuminen on kyllä aika
huippuja keinoja siihen.
Ja parastahan niissä on,
että tulokset kantavat pidemmällekin kuin vain tämän ajan jaksamiseen.

Toki muutama pala suklaata ja lasi viiniä silloin tällöin
ovat nekin oikein käyttökelpoisia..
siis silloin tällöin..



torstai 21. marraskuuta 2013

JÄRJESTELYÄ

Tavarat odottavat remontin jäljiltä vielä osin pakkauksissa.
Osa on ollut siinä tilassa jo kesästä asti
ja nyt pitäisi viimeinkin saada ne omille paikoilleen.

Tilauksessa on kaapisto taikka kaksi
vaatehuoneiden tilajärjestelyä helpottamaan.
Tunnustan nimittäin olevani niitä tyyppejä,
jotka ärsyyntyvät tavaramerestä näkyvillä
ja haluan mahdollisuuksien mukaan kaiken
ovien taakse järjestykseen.

Myönnettäköön nyt myös se,
että siivous ei lukeudu suurimpiin intohimoihini,
joten siksikin on järkevää etteivät tavarat ole esillä pölyä keräämässä
ja hommaa hankaloittamassa.

Ikean vaihtoehtoja säilytysongelmien ratkaisemiseksi

Auton renkaat olen jättänyt vaihdon yhteydessä säilytykseen,
joten varastostakin vapautui hienosti tilaa tarpeellisille,
mutta harvemmin tarvittaville tavaroille.

Yritän muutenkin mahdollisuuksieni mukaan karsia kaiken aikaa
ylimääräisen tarpeettoman tavaran ja vaatteet kiertoon,
mutta kaikkea vuosien mittaan kertyneitä muistoja
en raaski hävittää.
Johonkin ne on saatava varastoitua
nostalgiapiikkiä ja muistelumaratonia odottamaan.

Jokohan pian löydän tavarat ihan oikeasti kaapeista
muuttolaatikoiden sijaan,
niin kuin muutkin ihmiset..


tiistai 19. marraskuuta 2013

VALON KAIPUUTA

Vuoden pimeimpään aikaan ei valoa
ole ulkona juuri nimeksikään.
On aika polttaa kynttilöitä
ja nauttia pehmeästä hämärästä. 

Sisustamiseni on remontin jäljiltä vielä kesken
ja valaistus aivan alkutekijöissä.
Vanhastaan on mukana tullut vain muutama lattiavalaisin ja pöytävalaisin.
Sen lisäksi katosta on roikkunut väliaikaisesti "remonttivalaisin"
jonka hankin alunperin kylläkin aivan toisenlaiseen tarkoitukseen.


Keittiön pöydän päälle ennätin onneksi viikonlopun vapaiden aikana hankkimaan
valkoisen Pisara-valaisimen pimeyttä taltuttamaan.
Toistaiseksi se nököttää kuitenkin autuaasti himpun verran väärässä kohdassa
odottamassa siirtoa.
Olohuone sen sijaan on vielä täysin vailla kunnollista valaistusta.
Samoin alakerta, makuuhuoneet, eteinen..

Tunnelma on tietysti näin vähäisillä valoilla todella romanttinen,
mutta samalla se on myös välillä vähän liiankin rentouttava silloin kun
energian pitäisi vielä riittää monenlaiseen tekemiseen.
Hempeily on tietysti aina ihanaa,
mutta tässä vaiheessa vuotta ei ihan vielä
ole mahdollista vaipua talvihorrokseen.
 
Tahtoo lisää valoa kiitos!




sunnuntai 17. marraskuuta 2013

LUPA RELATA

Miksei aina voi olla viikonloppu
ja ihania vieraita!

Tänä viikonloppuna oli pienen juhlan aika
ja lupa ottaa rennosti pitkästä aikaa.
 Vuorossa oli viimeinkin kokonainen viikonloppu
ilman remontointia.

Ihan ilman sisustamismietteitä eivät päivät menneet
ja totta kai jutut kiersivät aika usein tavalla taikka toisella
tuleviin suunnitelmiin.
Pääosassa oli kuitenkin yhdessäolo
ja hetkestä nauttiminen.

 

Remontointi saa jäädä näiden juhlien myötä pienelle tauolle
ja seuraavat päivät käytetään paikkoja järjestellen
ja sisustamiseen keskittymällä. 
Vuorossa on valaisimien valintaa
ja kalusteiden hankintaa. 

Parhaat vapaat tänä syksynä :-)

Hyvää alkavaa viikkoa!








torstai 14. marraskuuta 2013

VAPAAPÄIVÄN RIENTOJA

Parin päivän paussi töistä
ja viimeinkin ehdin juosta hoitamatta jääneitä rästihommia.
Niitä olikin kertynyt niin paljon,
että vaikka lähdin liikkeelle heti aamulla
niin ihan työpäivän mittainen urakka se oli.

Ehdin kuitenkin mahduttaa päivään
myös tuoliostoksia.
Keittiön pöytä oli vielä ihan ilman minkäänlaisia istuimia
ja olen miettinyt pitkään
millaiset tuolit eivät olisi liian hallitsevia pienessä keittiössäni.









Bertoian tuolit ovat olleet haaveenani,
mutta ehkä sitten kun se lottovoitto napsahtaa kohdalle.
Mukaan lähtivät Askossa tarjouksessa
olleet Igloo-tuolit.
Ne ovat sopivasti "näkymättömät"
eivätkä vie liiaksi huomiota.

Päivän juoksentelun jälkeen on
vielä monta hommaa listalla.
Tänään herätyskello saa kuitenkin unohtua
oman onnensa nojaan.
Huomenna aion nukkua viimeinkin 
ilman kellon soimista
ja nauttia kiireettömän aamiaisen.
Sitten mennään taas.
Syksyistä viikonloppua sinulle!


tiistai 12. marraskuuta 2013

IKÄKRIISIKÖ?

Vuosia kertyy mittariin vääjäämättä
ja vaikka olen tähän asti yrittänyt olla tarkkana siinä,
että en antaisi iän määritellä liiaksi elämää,
niin taitaa se sittenkin nousta pikku hiljaa yhä useammassa
tilanteessa mieleen.
 
 Huomaan remontin myllerryksen keskelläkin
miettiväni nyt aika usein,
ovatko tekemäni valinnat oikeasti minun näköisiä
ja pitääkö valinnoissa näkyä jotenkin ikä.

Sisustuslehtien jutut ovat houkuttelevan näköisiä koteja,
 joissa näkyy raikas nuorekkuus
ja tietysti meneillään olevat trendit.
Kauniita värejä, muotoja
ja mielenkiintoisia ratkaisuja on käytetty reilulla kädellä.
Mutta olenko antanut niiden vaikuttaa jo liiaksikin valintoihini?

Innostun helposti asioista
ja nyt kun päätettävää on paljon,
mietityttää vähän,
olenko mennyt mukaan trendeihin
vai olenko kiireestä
ja väsymyksestä huolimatta tehnyt ratkaisuja,
jotka ovat minun näköisiäni.

Yksilölliset ratkaisut ovat ilman muuta piristäviä
ja mielenkiintoisia,
mutta en haluaisi niiden olevan itsetarkoitus.
Tyylin ja ratkaisujen  pitäminen oikeasti oman näköisinä
on vaikeampi juttu.
 


Ei ole yhtään helppoa nähdä
joka puolelta tulvivia
toinen toistaan hienompia ratkaisuja
ja yrittää pitää silti mielessä,
 ketä varten oikeastaan sisustan.

Olen pitänyt tähän asti tärkeänä sitä,
että koti näyttää asujiltaan
ja kodista saa näkyä,
millaisia ihmisiä siellä elää.
Nyt mietin,
olenko itse pystynyt noudattamaan ohjettani.

Vai onko ehkä sittenkin kyse siitä,
että mietinkin vain,
 mitä muut minusta
ja valinnoistani ajattelevat?





sunnuntai 10. marraskuuta 2013

PARAKKIELÄMÄ

Viimeinkin on näköpiirissä taukoa parakkielämään.
Remontti alkaa olla siinä vaiheessa,
että pian saan huokaista hetkeksi.

Elämäni ensimmäinen remontti itsekseni alkaa olla välivaiheessa
ja kaikki ei ole todellakaan mennyt niin kuin Strömsössä.
Monenlaista mutkaa
ja yllätystä on tähänkin matkaan mahtunut.

Viimeisen neljän viikon aikana ei itse ole tarvinnut tarttua työkaluihin,
mutta ei remontin tekeminen näinkään mitään lekottelua ole.
Pitkä rupeama kesästa asti alkaa olla tältä erää kuitenkin ohi.
Pientä maalaamista 
ja muutakin hienosäätämistä on tietysti vielä minullekin jäänyt
mutta suurimmat hommat alkavat kuitenkin
olla viimeinkin tehtynä.

Pahinta tässä vaiheessa on se,
että nyt tietenkin tekee mieli pistää kaikki huonekalut vaihtoon.. 
Paljon pitää hankkia muutenkin,
mutta vanhat olemassa olevat näyttävät nyt
tietysti täysin epäsopivilta.


















Tauko tekemiseen tulee ihan varmasti tarpeeseen.
Välillä väsymys on napannut otteeseensa niin,
että kyynelten vuodattamiseltakaan ei ole vältytty.
Eihän vetistely mitään auta,
mutta välillä sitä vain ei jaksa muuta.

Vuoden kallistuessa lopuilleen olen uskaltautunut jo vähän
katsomaan taaksepäin menneisiin kuukausiin
ja pakko todeta,
että paljon on tähän vuoteen mahtunut.
Sopeutumiskykyä ja suklaata on tarvittu.
Paljon.

Nyt ei vähään aikaan yhtään
"ihan loistavaa ideaa".
Loppuvuosi vähän maltillisempaa menoa, kiitos.







lauantai 26. lokakuuta 2013

POIS ALTA

Viikonloppu on vietettävä pois remontin jaloista
ja hyviä suunnitelmia ajan kuluttamiseksi pitää nyt tehdä kiireesti.
Vaihtoehtojahan on vaikka kuinka ja paljon,
joten nyt vain valintaa tekemään.

Kirpputorien kiertämistä olen suunnitellut jo pitkään
enkä ollenkaan olisi pahoillani kivoista löydöistä.
Valaisimet ovat nekin vielä suurelta osin valitsematta,
joten niiden katsastamiseenkin olisi hyvä uhrata nyt aikaa.
Kaikenlaista muutakin ihanaa tekisi tietysti mieli,
mutta nyt on maltettava vielä,
ennen kuin ryntäilee hankkimaan vielä sen suurempaa.

Menneitä muistoja uutta odotellessa

Toisaalta ajatus ihan vain rennosta istuskelusta
jossain ihanassa kahvilassa,
vaikka hyvän kirjan kanssa tuntuisi houkuttelevalta.
Kiertely pitkästä aikaa Helsingin pienissä putiikeissa
kaupungin laitamilla olisi sekin ihan mukavaa.

Kunnon cycling-tuntikin tuntuu ehkä jopa järkevältä ajatukselta
ja sen jälkeen hyvä kiireetön lounas.
Lounas ja liikkuminen maistuisivat kylläkin parhaalta
ystävän kanssa nautittuina,
mutta menevät ne paremman puutteessa ihan vain omassakin seurassa.

Sunnuntaille voisi olla ohjelmassa aamulenkki ikkunaostoksia tehden
ja brunssista nauttien.

Ihan mukavaa saada kerrankin kierrellä hyvällä
omalla tunnolla tunnista toiseen lompostellen,
mutta toivottavsti ensi viikonlopun saan jo viettää kotona
uudistuneista tiloista  nauttien.
Se vasta houkuttelevalta tuntuisikin.





tiistai 22. lokakuuta 2013

JÄRJESTYKSEN KAIPUUTA

Remontti ja myllerrys on kestänyt jo niin pitkään,
että edes jonkinlaisen järjestyksen saaminen 
alkaa tuntua luksukselta.

Uudenmaan Rakennusurakoinnin remonttimiehet
yrittävät parhaansa mukaan huomioda asumisen
tämän kaaoksen keskellä,
mutta tehtävä on aika lailla mahdoton.
Remonttipöly tunkee joka paikkaan
vaikka miten suojaisi.

Elintila on kutistunut tällä hetkellä 
makuuhuoneen ja kylpyhuoneen kokoiseksi tilaksi,
mutta joka päivä ollaan lähempänä parempaa.



 Jonakin päivänä nämäkin ajat ovat muistoja
muiden joukossa.



sunnuntai 20. lokakuuta 2013

VAUHDILLA ETENEE

Remonttimiehet aloittivat työt torstaina
ja remontti sai vauhtia saman tien.
Tuntuu uskomattomalta,
että työt etenevät sillä aikaa kun olen itse töissä.
Aivan mahtavaa!

Tekemistä on toki edelleen työpäivän jälkeen minullekin,
mutta riittää kun käyn valitsemassa materiaaleja
ja homma etenee.

Näkymä on vielä aika ankea,
mutta lupaus valmistumisesta on jo ilmassa.


Tämän vaiheen jälkeen olen suunnitellut 
pitäväni remontoinnista pienen tauon
ja tavoitteeni olisi päästä pitkästä aikaa tekemään jotain,
jonka avulla jaksaa jatkaa.
Liikkuminen on jäänyt satunnaisia lenkkejä lukuun ottamatta vähiin
ja kaipaan jo kovasti takaisin urheilemaan oikein kunnolla.

Tekemistä on tietysti vielä paljon,
mutta tauko on ehkä nyt tarpeen.
Pitkä syksy on vienyt veronsa
ja pieni hengähtäminen tuntuu nyt oikealta ratkaisulta.
Luulen että nyt on hyvä aika myös tunnustella,
miten tähän mennessä tehtyjen valintojen kanssa on onnistunut
ja katsoa mihin suuntaan remonttia kannattaa jatkaa.

Elän toiveissa,
että ihan pian vuorossa on taas myös ihania iltoja ystävien seurassa..
Ihan parasta!





maanantai 14. lokakuuta 2013

SYKSYN VÄREJÄ


Huomasin sunnuntaiaamuna vilkuilevani
niin ahkerasti ikkunasta näkyvää ihanaa säätä,
että en lopulta voinut vastustaa kiusausta.

Hetkeksi piut paut rempalle 
ja ulos.

Kiertelin kelloon katsomatta teitä ja polkuja.
Ihastelin upeita värejä
ja maisemia.
Istuskelin läheisen lammen rannalla olevalla penkillä
ja annoin ajatusten lentää.






Punaisia ja keltaisia lehtiä,
vähän kerrallaan paljaana olevia oksia,
auringon valossa heijastelevaa kosteutta.
Ihania näkymiä joka puolella.
Jopa tiet täynnä vaahteranlehtiä
näyttävät nyt kauniilta.

Ihmeellinen vaikutus ihan vain luonnolla
ja auringolla.
Hymy huulilla
ja posket punaisina on hyvä jatkaa tulevaan viikkoon.

Hyvää alkavaa viikkoa!


lauantai 12. lokakuuta 2013

SEINÄT KAATUVAT

Nyt ne viimein kaatuvat ihan kirjaimellisesti.
Lopultakin asiat tuntuvat etenevän.
Olo on kyllä välillä silti todella epävarma kun väsymys painaa päälle
ja vastoinkäymisiä riittää.

Tiilien ja rappausten raivaukset on nyt kuitenkin tehty
ja on aika edetä seuraavaan vaiheeseen.
Rakennuspölyä niistän kuitenkin luultavasti vielä joulunakin
ja kädet tuntuvat venyneen niin
että alan muistuttaa uhkaavasti apinaa.

Tämän piti olla vain kokeilua vasta ...


Homma eteni sen verran yllättäen, että remonntivarat jäivät siirtämättä pois alta.


Seuraavaksi on vuorossa keittiön kasaamista
ja uhkaavasti näyttää siltä,
että paikoilleen asennuskaan ei ole enää kaukana.
Mikrovalmiit ruuat saavat sen jälkeen
minun puolestani jäädä kaupan hyllyyn.
 
Luvassa on laatikkoleikkiä



Uusia ideoita pyörii edelleen päässä
ja houkuttelevia ehdotuksia satelee ympäristöstäkin,
mutta nyt aion sanoa tiukan ei kaikille sellaisille ideoille,
jotka uhkaavat laajentaa remonttia entisestään.
Monia hyviäkin ideoita saattaa nyt mennä kyllä ohi,
mutta tässä kohtaa on pakko hellittää,
ainakin vähäksi aikaa.

Remonttiuupumus uhkaa,
mutta nyt on pidettävä vain sitkeästi tehtävä kirkkaana mielessä
ja jatkettava maaliin asti.
Jaksaa, jaksaa...