maanantai 30. huhtikuuta 2012

MUISTOJEN VALLASSA

Voi pieniä miehiä..








Elämän muuttaessa kulkuaan
sitä yrittää painaa mieleensä kaiken mahdollisen.
Mielssä käy jopa pelko, jos niitä vaikka ei koskaan oikeasti tapahtunutkaan.

Silloin aikanaan touhua ja tapahtumia oli niin paljon,
että en varmastikaan osannut nauttia siitä mtä oli.

Vuodet vain karkasivat pois.

Näitä ihania, aitoja pieniä miehiä muistelen nyt
 käydessäni läpi menneitä aikoja.
Ja ihmettelen mihin kaikki katosi.

Muistoja selaillessani,
 huomaan jokaisen hetken tärkeyden.
Mietin, mitä jos tuhlaan jonkin arvokkaan hetken huomaamattani.

Ymmärrän nyt, miten tärkeää on osata elää jokaisessa hetkessä.
Muistoja syntyy koko ajan,
tässä ja nyt.

Ehkä kaikkea ei tarvitsekaan muistaa,
riittää että on elänyt.



perjantai 27. huhtikuuta 2012

KARVAINEN KAVERINI


Tässä tulee Tiuku.

Tiuku, pystykorvainen Parson Russell


Jokohan tänään saisin luvan olla täällä.



Välillä Tiuku on ihan paikoillaankin.

Jos Tiuku osaisi puhua, luulen että hän olisi sitä mieltä,
että kuorma-autot ovat jännittäviä,
hylätyt työhansikkaat ansaitsevat kunnon tutkimisen,
ja aina kannattaa yrittää vielä kerran.

Tämä reipas karvanaama on opettanut minuakin
miettimään asioita uudella tavalla. 
Avoin mieli ja tietynlainen uteliaisuus elämässä
todellakin avaa uusia mahdollisuuksia ja näkymiä. 

Kuono kohti tulevia seikkailuja!







torstai 26. huhtikuuta 2012

HOTELLI KRAKOVASSA

Kävin jokin aika sitten työmatkalla Krakovassa
ja onnistuin saamaan huoneen tästä pienestä hotellista
ihan vanhan kaupungin sydämessä.


Huone oli jaettu olohuoneeksi ja makuutilaksi tiiliseinäkkeellä.

Olohuoneeseen mahtui myös tilat ruokailua varten

Kylpyhuoneessa oli tyylikkäät valaisimet.
Hevosia kylpyhuoneen seinillä.
(Kuvan laatu on huono, mutta se oli mielestäni niin jännä,
että halusin näyttää sen)

Vastaanoton valaisimina oli hatut.


Kiva pieni hotelli
ja tervetullutta vaihtelua suurten hotelliketjujen jälkeen.
Tänne pitää päästä uudelleen.


tiistai 24. huhtikuuta 2012

TULE JO KEVÄT

Kevät tekee tuloaan hitaasti, melkein tuskastuttavan hitaasti.
Odotan jo malttamattomana lehtien saapumista puihin
ja kukkien puhkeamista kukkaan.
Ilmassa leijuvaa lämmön tuoksua ja ruohon vihreyttä.

 Joka päivä tarkkailemme kevään etenemistä, Tiuku ja minä. 
No, Tiukua kiinnostaa kyllä enemmän lentoon lähtevät linnut ja kuorma-autotkin, mutta minä hihnan toisessa päässä innostun vihertämään alkavista rikkaruohoistakin.

Kevään väriloistoa odotellessa..


Herkkä Orkidea

Orkidea on ehdottomasti yksi suosikeistani

Maljakon täydeltä ruusuja


Ystävältäni saama upea kimppu 

Mikään viherpeukalo en missään tapauksessa ole, mutta kokonaan
ilman kasveja en voisi kuvitella eläväni talvellakaan.
Yleensä minulla on muutama viherkasvi ruukussa
 ja vähän väriä maljakossa. 

Lukeudun kuitenkin ehdottomasti kevät- ja kesäihmiseksi ja
odotan luonnon heräämistä eloon ulkona.

Päivän harmaudesta huolimatta, ilmassa on selvästi kevään pehmeyttä.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

NYT TARVITAAN VALOA

Harmaana ja sateisena päivänä sitä huomaa valon tärkeyden.
Jo aamulla pitää sytytellä valoja, vaikka pitäisi olla
 valoisaa ja kesä tuloillaan.
Riittävä ja tilanteeseen sopiva valaistus ovat avaintekijöitä
tunnelman luomisessa ja ainakin minulle se
vaikuttaa oleellisesti mielialaani. 

Mistä siis lisää valoa? Ja minkälaista?

Keittiön työvalaistus ei riitä valaisemaan ruokapöydän ääressä istuessa
ja näin harmaana päivänä ei näe lukea vaikka kuinka siristelisi.



Olisikohan Kartell Fly-valaisin keittiön valaisimeksi sopiva?

Syntymäpäivälahjakseni saama Kartell Bourgie- valaisin on mielestäni
yhtäaikaa moderni ja klassinen.
Ihanaiset sisareni tietävät mistä pidän.

Etsintä jatkuu ja ehkä jo huomenna paistaa aurinko!
Sitä odotellessa sammuttelen nyt kaikki valot ja
pujahdan peiton alle päiväunille.

Valoisaa viikonloppua!








keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

SISUSTAMINEN ON PÄÄSSYT ALKUUN


Ensimmäiset hankinnat on tehty..

Ihanaa, minulla on ruokapöytä!
Tarvittaessa sen voi jatkaa ja silloin sen ympärille
mahtuu jo enemmänkin herkuttelijoita.

Sohvakin on löytänyt paikkansa

Yöpöytiä ei vielä ole, joten lukuvaloina toimivat
Ikean lattiavalaisimet sängyn molemmin puolin.

Kyllähän se kesä vielä tulee, tuleehan.
Hmm, jotain pitää keksiä rauhoittamaan
tätä melkein häikäisevää väri-iloa.
Olen siis päässyt sisustamisessa alkuun ja pikkuhiljaa
 tavarat alkavat löytää paikkansa.
Vähän kerrallaan rakennan asunnosta kodin.

Huomaan valintoja tehdessäni päätyväni aina vaaleisiin sävyihin.
 Tummat värit tuntuvat vain jotenkin pienentävän asuntoa entisestään.
Harmaa sohva, viherkasvit ja pienet yksityiskohdat saavat toistaiseksi riittää tuomaan väriä.

Mieli tietysti tekisi hankkia kaikkea sitä, mistä on kauan haaveillut
 ja ihania vaihtoehtoja olisi tarjolla niin paljon. 
Toistaiseksi olen yrittänyt pitää pääni kylmänä ja satsata vain sellaisiin
 tavaroihin, jotka voi varmasti viedä seuraavaankin asuntoon. 
Tarkoitushan on jatkaa matkaa eteenpäin..

maanantai 16. huhtikuuta 2012

UUSI KOTI


Tältä se näyttää, uusi koti.

Pieni, mutta valoisa keittiö

Mahtuukohan tänne mitään..missä mittanauha on?

Auringon värinen parveke

Tänne me muutamme, Tiuku ja minä.
Hämmästyttää ja vähän pelottaakin, mitähän tästä tulee?

Olemme asunnon ensimmäiset asukkaat ja vastassa on ihana
uuden asunnon tuoksu. Tiedäthän, sellainen pudas, tuoreen maalin
 tuoksu. On seassa kyllä vähän rakennuspölynkin tuoksua, mutta ihana se silti on.

Kyllä tästä hyvä tulee. 
Minulaiseni hyvä.