Voi pieniä miehiä..
Elämän muuttaessa kulkuaan
sitä yrittää painaa mieleensä kaiken mahdollisen.
Mielssä käy jopa pelko, jos niitä vaikka ei koskaan oikeasti tapahtunutkaan.
Silloin aikanaan touhua ja tapahtumia oli niin paljon,
että en varmastikaan osannut nauttia siitä mtä oli.
Vuodet vain karkasivat pois.
Näitä ihania, aitoja pieniä miehiä muistelen nyt
käydessäni läpi menneitä aikoja.
Ja ihmettelen mihin kaikki katosi.
Muistoja selaillessani,
huomaan jokaisen hetken tärkeyden.
huomaan jokaisen hetken tärkeyden.
Mietin, mitä jos tuhlaan jonkin arvokkaan hetken huomaamattani.
Ymmärrän nyt, miten tärkeää on osata elää jokaisessa hetkessä.
Muistoja syntyy koko ajan,
tässä ja nyt.
Ehkä kaikkea ei tarvitsekaan muistaa,
riittää että on elänyt.
tässä ja nyt.
Ehkä kaikkea ei tarvitsekaan muistaa,
riittää että on elänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti