VIRITTELYÄ

Viime viikonloppuna harhailin jälleen kaupassa parvekevaloja etsimässä

ja eri vaihtoehtoja pyörittelemässä.

Mukaan päätyivät sitten lopulta valopallot,

joita olin jo etukäteen vähän kuvista ihaillut.

Ajattelin homman menevän suunnilleen niin,
että senkus ripustan pallot paikoilleen,

mutta toisin kuitenkin kävi.
Olin nimittäin hankkinutkin itselleni pienimuotoisen askartelutehtävän.
Eihän ne tuikut ihan noin vain sinne palloihin mahtuneetkaan.

Lyhyen hetken jo harkitsin,

että nyt lähtee pallot.

Enpä tiedä kannattaisiko paljastaa,

että en sitten pysähtynyt tutkimaan pakkausta sen enempää

ja ohjeet kasaamiseen oli tietysti siellä ihan selkeästi esillä.

Kyllä kirpaisi havaita ne pakkauksen kyljestä 

kun taittelin sitä pahvinkeräykseen.
Siellä oli ihan selkeästi kerrottu,
miten palloja pitää vähän "tuunata" ennen kuin tuikut saa niihin sisään.

Lopulta pieni askartelu tuotti kuitenkin tulosta
ja sain tuikut tungettua palloihin.

Huh, miten nolottaa nyt moinen uusavuttomuus.

No nyt palloissa on kuitenkin viimein valot 

ja laitoin ne tietysti heti testiksi riippumaan seinälle.
Lopullista sijoituspaikkaa pitää kuitenkin vielä vähän pohtia.

Enää ei näköjään riitä,
että ostamasi tuote pitää itse kasata,
 vaan nyt ne pitää vielä "tuunatakin" ennen kasauksen onnistumista.

Ja ehkä ohjeidenkin puuttuminen pakkauksista

saa vain veren mukavasti kiertämään
ja kehittää kadoksissa ollutta kekseliäisyyttä.

Tällaisille tumpelommille on kuitenkin hyvä

aloittaa selviytyminen vähän pienemmistä askarteluista,

kuten nyt nämä valopallot.