Kevätväsymystäkö lie,
mutta nyt tuntuu olevan kaipuu vähän kaikkeen..
noh, ainakin tuntuu siltä;
Olisi niin ihanaa päästä muihin maisemiin
ja nauttimaan leppoisasta oleilusta,
mutta töissä tahti vain kiihtyy.
Koirakuumekin hipoo taas ennätyksiä,
mutta tiedän ärsyttävän hyvin,
että ajatuskin on tällä hetkellä aivan mahdoton.
Ihanat kevätuutuudet kaupassa houkuttelevat
ihan hirveästi,
mutta lottovoitto kiertää harmittavan kaukaa.
Ruokakaapin ovi käy iltaisin,
vaikka kuinka olis muuta päättänyt.
...ja sitten kaduttaa.
Niinhän se on,
että asioihin voi suhtautua niin monella tapaa.
Kieli pitkällä kohti kesää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti